Tiukkaa opiskelua!

No nyt ovat opiskelut alkaneet sitten todenteolla. Ja kyllähän sen heti huomaa siittäkin, etten ole ehtinyt kautta jaksanut päivitellä blogiakaan kahteen viikkoon. Olen tainnut jo mainitakin, että sitten Amsterdamin reissun valmennuskurssini kurssikertoja on alkanut olemaan sen kolme kappaletta viikkoon. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että aloitan kurssipäivänä opiskelun suunnilleen siinä kymmenen ja yhdentoista maissa juotuani rauhassa aamuteen ja virkoillessa hieman uuteen päivään, luen siihen puoli neljään taikka neljään asti iltapäivällä elikkä kotiopiskelua tulee sen parhaimmillaan kuusi tuntia alkuunsa ja sitten lopulta päädyn viideltä alkavalle kurssille, jossa opiskelen neljä tuntia siihen ilta ysiin asti. Tämä on siis lukemisen kannalta ihanteellinen aikataulu, mutta tietenkin nuo aamupäivän ja iltapäivän lukemiset saattaa jäädä vähemmälle jo ihan ruuanlaiton sun muunkin takia. Mutta oikeastaan ennemmin tällä hetkellä tämä lukemisinto ja pienoinen lukemisressikin on saanut aikaan sen, ettei sitä ruokaakaan oikein ehdi tehdä tuossa ennen kurssia ja ruuanlaitto jääkin usein sinne iltaseen. Onneksi omaan tuollaisen huonomman taikka paremman puoliskon, joka pitää huolta siitä, että tämä huusholli pysyy pystyssä ja pyykitkin tulee pestyä. Muutenhan tässä hukkuisi kirjojensa kanssa sinne pyykkivuoren uumeniin ja ryömisi esiin sukkakasasta vasta sitten kun maha ilmoittaa ruokahalustaan peristalttisten aaltojen kulkiessa mahan tyhjyydessä.

pari viikkoa sitten sai vielä polkea pimeässä valmennuskurssilta kotia ihaillen Tuiran silloille näkyviä valoja

Kiirettä siis on, mutta onnekseni täytyy hehkuttaa, että lukusuunnitelmani on pitänyt ja kurssiltakin saamani kotitehtävät yms lisätehtävät olen voinut upottaa johonkin kohti lukusuunnitelmaa. Eikus anteeksi, nyt tuli vähän valehdeltua. Päätin nimittäin tässä eräs kaunis päivä, etten enää yritäkään tehdä biologian kurssilta saatuja kotitehtäviä. Ja tämäkin siksi, että teen mielestäni nykyäänkin aivan tosi paljon (ehkä liikaakin?) biologian tehtäviä osana lukusuunnitelmaani ja opiskelumateriaalejani, enkä vain ehdi tehdä tämän lisäksi vielä näitä jo toistosta käyviä kotitehtäviä. Haluaisin sitä paitsi vieläkin enemmän keskittyä noihin kemian ja fysiikan vaikeampiin ja pääsykoetyyppisiin laskuihin, kerta itsestäni ainakin tuntuu ettei varsinkaan biologian esseemäisistä pääsykoetehtävistä irtoa helpolla pisteitä, ellei osaa muotoilla asioita erittäin loogisesti ja käsitellä aihetta monipuolisesti ja hienosti ja mitä vielä. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, että biologia on jopa paremmin itsellä hallussa kuin esimerkiksi kemia. Ja siksipä tämä kotitehtävien unohtaminen ei tuota kauheaa päänvaivaa. Sen sijaan olen kirinyt kemian ja fysiikan vanhoissa pääsykoetehtävissä lukusuunnitelmaa kiinni ja aikataulussa ollaan. Näillä mennään.

kirjaston pääsykoeopiskelijoista täyttynyt lukusali ajoi opiskelemaan kahvioon

Mitäpähän muuta opiskelurintamalla onkaan tapahtunut tässä kahden viikon sisään.. No ainakin meillä oli se toinen valmennuskurssin kurssikoe! Ja voihan että kun se ärsyttääkin! Tavoitteeksi ajattelin, että josko tuosta kokeesta nyt tulisi edes hiukkasen pikkasen paremmat pisteet kuin viime kokeesta. Jää nähtäväksi, sillä itselle jäi jotenkin vähän sellainen tunkkainen olo koko kokeesta ja jälkikäteen harmittaa todella parikin tehtävää. Ensinnäkin, eräässä kemian tehtävän tehtävänannossa ei oltu mainittu, että olosuhteet olisi pitänyt ihmiselimistössä olettaa NTP-olosuhteiksi lämpötilan ja paineen suhteen.. Elikkä siis tehtävässä olisi itse pitänyt kirjoittaa vastaukseensa, että minäpä tässä nyt oletan tällaisessa tilanteessa olosuhteet NTP-olosuhteiksi, vaikka reaktio tapahtuu luultavasti 37asteisessa ihmiselimistössä. Noh sinänsähän kyllä tajusin, ettei tehtävää voi ratkaista ellei näitä arvoja ole tiedossa ja sempä takia pläräsinkin koko kokeen moneen kertaan läpi etsiäkseni jotain johonkin tekstien tai kaavakokoelman lomaan piilotettua arvoa, jonka avulla tehtävä tulisi ratkaista. Mielestäni aika huonosti laadittu tehtävä. Jäi sitten lopulta tekemättä, vaikka olisin sen osannut tehdä NTP-olosuhteiden arvoilla. No eipä siinä, toiseksi kompastuskiveksi muodostui eräs fysiikan tehtävä, johon oli annettu uusi outo kaava. En tajua miten voinkin mennä heti ihan jumiin tehtävissä, joissa annetaan upouusi kaava, jonka avulla pitäisi nyt opastustekstin turvin laskea. Viime pääsykokeessa taisin vetäistä nollat juuri vastaavanlaisesta kemian tehtävästä, jossa annettiin tehtävänannossa täysin tuntematon kaava. Sehän viime pääsykokeessa olikin hauskaa, että tutkiessani omia papereitani, vastauksiani ja pisteitäni olin saanut tehtävistä joko täysiä pisteitä taikka nollia. Oivoi. No mutta, tuloksia tästä välikokeesta ei ole siis vielä tullut, mutta odotukset eivät ole kyllä kovinkaan korkealla. Kaksi koetta takana, kaksi edessä.

Tästä eteenpäin en tiedä luvata, tulenko päivittämään blogia kovinkaan useasti kerta on tämä opiskelutahti nykyään aikamoinen! Olen joutunut uhraamaan ajatuksen "kaksi vapaapäivää viikossa" jo aikaa sitten ja aika on muutenkin kortilla. Olen myöskin erittäin raakasti todennut ja huomannut, että kylläpä sitä viime vuonna lukikin melkoisen vähän kerta nyt on tullut luettua tähänkin mennessä jo lähes tuplaten. Toivottavasti tämä uurastus nyt tuottaisi sitä kauan kaipaamaani tulosta! Onneksi kevät tulee ja aurinkokin paistaa päivä päivältä yhä enemmän niin jaksaapi pakertaa sillä innolla, että kohtapuoliin voi nauttia ulkoilmasta tunkkaisen lukunurkkauksen sijaan ja ehkä jopa pienestä lukuvapaasta lomasta!

kevätinspistä Amsterdamin kukkakuvasta!

Ainiin ps. tein vihdoin yliopisto- ja ammattikorkeahaun. Ensimmäisenä hakutoiveena tottakai Oulun lääkiksen yleiselle, toisena sairaanhoitajaksi, kolmantena biokemiaa ja neljäntenä biologiaa. Tänä vuonna sattuikin ihan sopivasti, että biokemian ja biologian pääsykoepäivät ovat vasta lääkiksen pääsykokeen jälkeen, joten eipähän tarvitse uhrata pääsykoeopiskelupäiviä istuessa muissa pääsykokeissa ressaamassa! Huh!